Adiera
-
1.lauso, lausúa.
(d).
Izena.
Kristalean pegatzen den lurruna edo zikinkeria, ondo ikusten lagatzen ez duena. · El vaho o la suciedad que se pega al cristal y que no deja ver bien.
“Bentanako kristalagaittik pe esan izan zan lausua, lurruna, zikiña ero zera. Zikiñakin be egon leike lausotuta. Klem./ Antiajo onei lausua eitte jakue eta ezta ezer ikusten.
”
-
2.lauso, lausúa.
Izena.
Aidean geldi geratzen den hautsa edo lurruna.
“Gari joterakuan egundoko lausua eitte zan, ixa alkar ikusten etzala. ”
Esamoldeak:
lausúa eiñ.
(d).
zaio
Aditza.
Nublarse la vista.
“Eztakitt ze pasatzen jatan; ointxe be lausua ein jat bistan.”
Aipamenak
| Aipamena bera | Egilea |
|---|
Laburpena
láuso.
ohar bat
1.lauso, lausúa.
(d).
Izena.
Kristalean pegatzen den lurruna edo zikinkeria, ondo ikusten lagatzen ez duena. · El vaho o la suciedad que se pega al cristal y que no deja ver bien.
“Bentanako kristalagaittik pe esan izan zan lausua, lurruna, zikiña ero zera. Zikiñakin be egon leike lausotuta. Klem./ Antiajo onei lausua eitte jakue eta ezta ezer ikusten.
”
2.lauso, lausúa.
Izena.
Aidean geldi geratzen den hautsa edo lurruna.
“Gari joterakuan egundoko lausua eitte zan, ixa alkar ikusten etzala. ”
Esamoldeak:
lausúa eiñ.
(d).
zaio
Aditza.
Nublarse la vista.
“Eztakitt ze pasatzen jatan; ointxe be lausua ein jat bistan.”